Vesistökuormitus selvästi alle lupakiintiön

Kaivoksen ympäristötarkkailua jatkettiin hyväksytyn laajan tarkkailuohjelman mukaisesti. Varastoitu vesimäärä saatiin tavoitetasolle, ja ympäristöön johdettu vesistökuormitus pieneni edellisvuoteen verrattuna.

Vuoden 2017 aikana Terrafamen kaivosalueelle varastoidun veden määrä saatiin pudotettua 1–3 miljoonan kuution tavoitetasolle, eikä vesien varastoiminen enää muodostanut merkittävää riskiä. Kaivosalueelta johdettiin pois puhdistettuja vesiä yhteensä noin 5,3 miljoonaa kuutiota, mikä on noin 4,3 miljoona kuutiota vähemmän kuin edellisenä vuonna.

Kaikki vuoden mittaan alueelta juoksutettu vesi johdettiin pohjoiseen Oulujoen vesistöreitille eli Vuoksen vesistöreitille ei juoksutettu vettä lainkaan. Valtaosa vedestä johdettiin purkuputkea pitkin Nuasjärveen. Toukokuussa johdettiin noin 0,4 miljoonaa kuutiota vettä myös Latosuon kautta pohjoiseen suuntautuvalle purkureitille.

Aiempien vuosien tapaan vesistöön johdettujen vesien ainepitoisuudet olivat yksittäisiä poikkeuksia lukuunottamatta alhaisia ja selvästi alle luparajojen. Vesienkäsittelyssä tapahtui selvä poikkeama, kun purkuveden alumiinipitoisuus kohosi loppusyksyllä. Keskusvedenpuhdistamon häiriötilanteesta aiheutui alumiinin luparajan ylittyminen loka- ja marraskuussa. Laitoksen ajoparametreja muutettiin häiriötilanteen johdosta, ja alumiinipitoisuus palasi tavanomaiselle tasolle loppuvuoden aikana.


Kaivosalueelle varastoitu vesimäärä 1.9.2015–31.12.2017.

 

Alueelta pois johdettujen, puhdistettujen vesien pitoisuudet vuosina 2016 ja 2017.


Vuonna 2017 Terrafamen alueelta pois johdettujen, puhdistetuista vesistä johtuva sulfaattikuormitus oli vahvistettujen analyysitulosten perusteella  10 468 tonnia, mikä oli noin kolmanneksen pienempi kuin ympäristöluvan sallima enimmäismäärä. Erityisen myönteisenä asiana voidaan pitää sitä, että kokonaissulfaattikuormitus pieneni edellisvuoteen verrattuna yli 7 000 tonnia.

Merkittävin vesienhallinnan poikkeustilanne tapahtui elokuussa louhoksen itäpuolelle rakenteilla olleella erillisellä sivukivialueella KL2. Inhimillisestä erehdyksestä johtuneessa häiriötilanteessa pääsi noin vuorokauden ajan metallipitoista vettä Pirttipuron reitille, josta aiheutui noin 100 kilogramman ylimääräinen nikkelikuormitus. Metallipitoinen vesi ohjattiin puhdistusprosessiin heti, kun tilanne havaittiin. Pirttipurosta ja Talvijoesta otettiin ylimääräisiä vesinäytteitä, ja niiden perusteella vaikutus ympäristöön jäi lyhytaikaiseksi.

 

Toiminnasta aiheutunut vesistökuormitus

Purkuputki

Kuormitus
2017
Juoksutettu
(m3)
Kupari
(kg)
Mangaani
(kg)
Nikkeli
(kg)
Sinkki
(kg)
Sulfaatti
(t)
Natrium
(t)
tammikuu 329 855 0,3 422,9 20,4 25,2 1 043,1 151,0
helmikuu 325 261 0,5 348,6 17,7 21,1 803,0, 116,7
maaliskuu 192 927 0,2 216,0 8,8 10,1 496,3 104,7  
huhtikuu 49 661 0,1 46,6 1,1 2,2 194,9 61,1  
toukokuu 519 091 0,5 419,4 19,3 18,4 1 226,0 413,6  
kesäkuu 708 005 0,8 223,1 17,0 19,5 1 098,1 254,2  
heinäkuu 692 779 0,8 94,7 11,5 11,9 1 002,6 201,6  
elokuu 220 350 0,2 49,8 7,5 14,3 411,3 91,2  
syyskuu 546 058 0,5 115,3 12,1 21,9 1 026,3 181,4  
lokakuu 703 730 0,7 113,0 11,2 16,9 1 407,0 230,8  
marraskuu 112 316 0,1 160,2 1,7 2,0 237,0 48,1  
joulukuu 523 573 0,9 773,7 13,0 18,0 992,7 176,0  
Yhteensä 4 923 605 5,7 2 983,4 141,3 181,5 9 974,5 2 030,2
Luparaja (43/2015/1)   100,0 20 000,0 350,0 525,0 15 000,0 4 000,0
               
Ajanjaksolla 15.3.–5.5. purkuputkea käytettiin vain sen verran, että se pystyttiin pitämään sulana.
Vettä ei juoksutettu lainkaan 6.–13.8.
 

Vanhat purkureitit

Kuormitus
2017
Juoksutettu
(m3)
Kupari
(kg)
Mangaani
(kg)
Nikkeli
(kg)
Sinkki
(kg)
Sulfaatti
(t)
Natrium
(t)
Etelä 0 0 0 0 0 0 0
Pohjoinen
(8.5.–30.5.)
355 772 0,4 249,4 18,3 26,9 493,2 119,4
Yhteensä 355 772 0,4 249,4 18,3 26,9 493,2 119,4
Luparaja (52/2013/1)   150,0 2 600,0 250,0 300,0 1 300,0 650,0
               

Yhteensä

Kuormitus
2017
Juoksutettu
(m3)
Kupari
(kg)
Mangaani
(kg)
Nikkeli
(kg)
Sinkki
(kg)
Sulfaatti
(t)
Natrium
(t)
Purkuputki ja vanhat reitit 5 279 377 6,1 3 232,8 159,6 208,4 10 467,7 2 149,6  

Kaivoksen alapuolisten järvien tila vastasi odotuksia

Puhdistettujen vesien vaikutus näkyi vuoden 2017 aikana Nuasjärvessä lähinnä sähkönjohtavuuden, sulfaatti-, mangaani- ja natriumpitoisuuksien kohoamisena purkuputken lähimmissä syvänteissä. Järven täyskierto ulottui koko vesimassaan sekä kevät- että syystäyskiertojen aikana, eikä purkuvesi estänyt järven normaalia toimintaa.

Vanhojen purkureittien pienissä vesistöissä sekä Oulujoen että Vuoksen puolella tilanne säilyi joko ennallaan tai kohentui hieman. Oulujoen vesistöreitillä Salminen ja Kalliojärvi ovat pysyneet edelleen kerrostuneita. Kolmisopessa ja Jormasjärvessä sulfaattipitoisuus on hiljalleen pienenemässä vanhoille reiteille kohdistuvan sulfaattikuormituksen pienentymisen myötä. Vuoden 2017 aikana Terrafamelta ei johdettu lainkaan vesiä Vuoksen vesistöön. Vesireitillä olikin edelleen nähtävissä sulfaattipitoisuuden alenemista. Vuoksen vesistöön kuuluvassa Kivijärvessä on vuosien takaisen toiminnan seurauksena kerrostuneita syvänteitä, mutta osassa matalammista syvänteistä on tapahtunut veden sekoittumista.

Pohjavesivaikutukset tarkassa seurannassa

Terrafamella on laaja pohjavesitarkkailuohjelma, jonka tavoitteena on saada tietoa pohjaveden pinnankorkeudesta ja laadusta. Kaivospiirin alueella on 24 tarkkailuohjelmaan kuuluvaa kalliopohjavesiputkea ja kahdeksan maapohjavesiputkea.  Tarkkailussa on myös kahdeksan kaivospiirin lähialueen talousvesikaivoa. Näiden lisäksi pohjaveden laatua seurataan Nuasjärven vaikutusalueella yhdestä talousvesikaivosta ja kahden vedenottamon kaivoista. Talousvesikaivojen tarkkailun perusteella ei havaittu kaivostoiminnan vaikuttaneen pohjaveden laatuun tai määrään.

Helmikuussa 2017 Terrafame toimitti valvovalle viranomaiselle selvityksen primääriliuotusalueen ja Kortelammen padon lähialueen pohjavesien tilanteesta sekä toimenpiteistä, joilla minimoidaan vaikutukset ympäristöön. Selvityksen mukaan pohjaveden laadussa on havaittavissa teollisesta toiminnasta johtuvia muutoksia tutkituilla alueilla. Pohjavesivaikutuksia seurattiin kertomusvuonna tehostetusti ja primääriliuotusalueella tehtiin parannuksia liuosten keruujärjestelmän suojarakenteisiin.

Pölyvaikutukset edellisvuotta hieman pienemmät

Kaivostoiminta ja malmin murskaaminen aiheuttaa aina jonkinasteisia pölyvaikutuksia. Näitä seurataan mittaamalla ilmaan johdettavien hiukkasten määrää sekä laskeumatarkkailulla, jolla seurataan tuotantoalueelle ja sen ympäristöön ilmasta laskeutuvan kiintoaineksen määrää ja laatua. Myös metallitehtaalta muodostuu ilmapäästöjä, joita tarkkaillaan mittaamalla ilmapäästön metalli- sekä rikkivety- ja rikkidioksidipitoisuuksia.

Pölyvaikutuksia pyrittiin pienentämään mm. tuotantoalueiden teiden kastelulla. Vuoden 2017 tarkkailutulosten mukaan toiminnan pölyvaikutukset olivat suurimmillaan kaivosalueella, kun taas kaivosalueen ulkopuolella pölylaskeuma oli selvästi vähäisempi ja vuoden 2017 aikana hieman edellisvuotta pienempi.

Ilmaan johdettavien päästöjen luparajat kiristyivät vuoden 2017 aikana. Rikkivetymittaukset metallitehtaalla alittivat ympäristöluparaja-arvon. Malmin hienomurskauksen hiukkaspitoisuudet sekä lämpölaitosten hiukkas- ja rikkidioksidipitoisuudet ylittyivät vuoden aikana kertaalleen. Malmintuotannon uusintamittauksissa raja-arvo 5 milligrammaa kuutiossa (mg/m3) kuitenkin alittui.

x